Itseinhoa umpikujassa

Täällä ollaan itseinhon syövereissä heti aamutuimaan. Viikko meni Kiloklubia täytellen, mutta tulos on mikä on. Juhannus sotki viikkorytmini noin viikonpäivien osalta ja sunnuntaina hyppäsin vaa'alle luullen päivää maanantaiksi. Vaaka näytti 81,5kg. Siis mitä? Mikään tekemäni muutos ei siis ole tuottanut minkäänlaisia tuloksia :(. Senhän tiesinkin jo, että vaikka normaalisti jonkinlaisen elämäntapamuutoksen myötä nesteet lähtevät ensimmäisenä, nyt ei ole edes sitä tapahtunut. Juon mielestäni riittävästi/paljon, mutta silläkään ei kaiketi ole mitään vaikutusta mihinkään. En osaa nähdä missä huijaan itseäni, mutta jossain täytyy pieleen mennä, koska homma ei pelitä.

Olen niin kiukkuinen ja syvällä itsesäälissäni, ettei mitään rajaa. 98 päivän projektini kutistuu kutistumistaan ja näyttää vakaasti siltä, että tämä(kin) kesä menee samoja asioita pyöritellessä, kuin monen monta aiempaakin kesää. Ja syksyä, talvea ja kevättä. Missä ihmeessä se jumi oikein on ja millä ihmeellä siitä oikein pääsee eroon??? Ajatuksissa se jossain täytyy olla, mutta missä? Toki olen huomannut oman suhtautumiseni ruokaan olevan kovasti toisenlainen kuin esimerkiksi työtovereillani, mutta sekään huomio ei sinällään auta, kun en tiedä miten omaa ruokasuhdettani muuttaisin. Olen täysin umpikujassa ajatuksieni kanssa, etten tiedä mihin suuntaan lähteä.

Näyttää siis siltä, että ainoa dieetti (kyllä, nimenomaan dieetti), joka itselläni on toiminut, on ollut Superdieetti. Ajatus sille palaamisesta ahdistaa siksi, että se(kään) ei muuttanut ajattelutapaani tai suhdettani ruokaan millään tavalla ja kilot kipusivat takaisin aika tosi sukkelasti ja sitä en oikeastaan enää haluaisi. Ajatus Superdieetistä ei tunnu kivalta myöskään siksi, että töissä toimi esimerkkiruokailijana ja vaikka vielä kehtaisinkin ottaa lautaselleni puolet koko yksikölle varatusta salaatista, the dieetin kirjaimellinen noudattaminen on toisen tekemän ruuan kanssa mahdotonta. Ehkä jonkinlainen sovellus ko. dieetistä voisi tulla kyseeseen, mutta saako sillä sitten mitään tuloksia aikaan, mene ja tiedä. Kiloklubi sinällään kuuluu olevan toimiva systeemi ja siinä mielessä helppo, että sieltä löytyy lähes kaikki ruoka-aineet ja omaa kalorinkulutusta on helppo seurata. Viime viikon menin Kiloklubin antamilla kaloreilla ja kalorivajeilla, mutta vaje ei näköjään itselleni ole riittävä. En sitten tiedä kuinka alas kalorit pitäisi tiputtaa tuloksia saadakseni.

Kolmas ja tällä hetkellä ehdottomasti houkuttavin vaihtoehto on luovuttaminen. Kun ei tästä kerran mitään tule, niin miksi edes yrittää. Jos minut on kerran "tuomittu" ylipainoiseksi, miksi taistella sitä vastaan? Tuossa ajattelussa on vaan hiukan liikaa uhrin menttaliteettia ja siksi houkuttelvuudestaan huolimatta en halua tarttua siihen. Ei kai voi olla ihmistä, joka ei milälän keinolla laihdu? Kai niitä tuloksia jollain lailla pitää saada aikaan? Keinoa en tällä hetkellä tiedä, mutta jostain niitä täytyy alkaa löytyä ja paras vaan jatkaa umpikujaista etsintäänsä, kunnes jotain tapahtuu. Kauneus on katoavaista, läski ikuista, vai miten se vanha sanonta nyt menikään? Ei siis muuta, kun leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.