Eilinen herkkupäivä sujui oikeastaan paremmin, kuin odotin. Ajattelin etukäteen, että kun annan itselleni luvan herkutella, vedän suklaata kaksin käsin, mutta toisin kävi. Maistoin toki parin palan verran edellispäivänä tekemääni brownieta, mutta mitenkään överiksi homma ei mennyt. Kaupassa käydessä mukaan tarttui Fazerin sininen patukka. Jep, ei koko levyä, kuten olin kuvitellut tapahtuvan. Enkä sitä patukkaakaan vetänyt yhdeltä istumalta, vaan se kesti useamman tunnin, mikä on tooooooooosi harvinaista mulle. Siinä karkkihyllyllä alkoi vaan tuntua siltä, että jos kilojen karistamiseksi tekee paljon työtä ja näkee vaivaa, niin sitä ei kannata tuhota suklaalla. Liikkumaan ei sen kummemmin eilen ehditty, kun käytiin lasten kanssa katsomassa ystäväni pariviikkoista vauvaa.
Tämä päivä puolestaan on täynnä koettelemuksia jo nyt. Esikoinen on kiukkunen kuin ampiainen ja aika räkäinenkin. Nukkui vielä sen verran huonosti, että koko aamu on nyt ollut kitinää ja parkunaa täynnä. Äidin hermo on hiukan kireällä ja jos suklaata taloudessamme tällä hetkellä olisi, vetäisin sitä urakalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ovat aina tervetulleita!